Isi kastuu

Tässä päivänä eräänä Pihla-neidillä oli kylpyaika. Isi totuttuun tapaan laski vedet ammeeseen ja tyttö pääsi sen jälkeen kylpemään. Ja hauskaa oli, kuten aina.

Mutta eipä osannut isi aavistaa, kuinka hauskaa siellä kylvyssä oikein on. Selällään oli tosi mukava polskutella. Ja vesi räiskyi pitkin seiniä. Ja isin vaatteita. Isi fiksuna ihmisenä päätti kääntää tytön toisin päin, jotta vesi ei kovin paljoa loiskuisi yli reunojen.

Mutta ei ollut isi valmistautunut siihenkään oikein. Mahallaan polskiessahan näki eteenpäin. Ja teho oli kahta kovempi. Ja jos rupesi janottamaan niin päätä nyökkäämällä pystyi näppärästi hörppäämään kylpyvettä. Ei isi pysynyt tytön perässä millään.

Kyllä oli isin todettava kylvyn jälkeen vaatteet kosteana, että isompi amme tarvitaan. Mutta sitä ennen pitää hankkia se isompi vessa. Ja isomman vessan mukana tuleekin sitten isompi kämppä. Joten tähän hätään saa mennä tuolla ammeella. Mutta jossakin vaiheessa… 

Näin tuntui Pihla tuumivan, kun tarjoilimme hänelle ensimmäiset lusikalliset vähän kiinteämpää ravintoa. Huokasi syvään ja odotteli suu ammollaan seuraavaa lastia. Vielä ei tarvinnut siis mennä siihen “tallin ovet auki, täältä tulee lentokone/auto/mopo/hevonen/kärpänen jne” 

Cafe Restaurang Pääkön listalla on muutaman päivän ajan ollut tarjolla bataattimöhellystä ja maitoa. Hyvin uppoaa eikä asiakas ainakaan vielä ole valittanut aika yksipuolista tarjontaa. Tosin tarjoiltavien vaihtoehtojen määrä varmaankin tuplataan viimeistään viikonloppuna.

Mitään ylimääräisiä pörinöitä eikä kitinöitä ruokavalion muutos ei aiheuttanut. Ainakaan vielä. Ainoastaan pitkiä, tuumivia katseita bataattimöhellyksen pyöriessä suussa. Tiiätte varmaan, samanlaisia kun Kauniissa ja Rohkeissa. 

Eilen Pihla teki ainakin Tuiran piiriennätyksen vaunuissa nukkumisessa. Lähettiin aamupäivällä Pihlan kans lenkittämään nuo karvaset kaverit. Pihla antoi ohjeita vaunuista ja minä lykkäsin. No neiti nukahti alkulenkistä, puolen tunnin kohalla tapansa mukaan tarkisti missä mennään ja nukahti uudestaan. Päästiin kotiin ja jätit tytön vaunuissa tuohon pihalle, aattelin, että kohta se sieltä nousee. Istuskelin keittiössä avoimen ikkunan ääressä oottamassa. No joo, piti sitten hakia jo villapaitaa päälle ja sukkia jalakaan, tyttö nukku varmaan 3,5 tuntia. Eikä käyty Tommin kans kovin montaa kertaa kurkkaamassa vaunuihin. Eipä vissiin.. 

Pihla kävi tarkistuttamassa 4 kk:n mitat neuvolassa viime tiistaina. Puntari värähti 6280g:n verran, pituutta oli 62,5. Pituutta oli tullut ihan hyvin, painoa vähän vähemmän. Hyvin kuitenkin typy kasvaa ja todettiin terveydenhoitajan kanssa, että ihan vielä ei kiinteiden maistelua aloiteta. Yöt kun menevät vielä kohtuullisen hyvin muutamalla herätyksellä. Katotaan nyt vaikka viikko kerrallaan.

Lääkärissäkin käytiin samalla reissulla. Kaikki oli hyvin ja “tuomioksi” tuli “terve ja suloinen tyttö, kasvaa ja kehittyy normaalisti”. 

Pihlatyttö sairastaa

Meidän pieni tyttö sairastaa. Ensimmäinen nuha on päällä. Mutta minkäs sille voi.

Kävimme Pihlan kanssa Mumman luona kylässä. Sinne sitten sattui samaan aikaan myös serkkupoika Mico. Ja Mico oli saanut jostakin nuhan. Vaikka ei se kyllä Micossa näkynyt. Pikkuisen kuului tuhinana.

Samoilla leluilla kun molemmat sitten Mumman luona leikkivät, niin tarttuihan se nuha Pihlaankin. Ja tässä “oululaisen ihimisenalun isänä” on sitten pari päivää kattellut ja kärsinyt pienen tytön nuhasta. Vaikka eihän se Pihlassakaan kyllä näy. Muuten kuin hieman lisäntyneenä eritteenvuodolla suu-nenä-alueella.

Mutta niinhän ne sanoo, että nuha (tai oikeammin flunssa) häviää hoitamattomana 14 vuorokauden kuluessa ja hoidettuna 2 viikossa. Että eiköhän se tässä. Isän tehtäväksi jää sijaiskärsiminen ja tytön hoivaaminen.

Heino-ukki, Arja-mumma ja Leea kävivät hauskuuttamassa Pihlaa. Mummalle piti aluksi kiljahella ja polkea jalkaa. Ei meinannu mumma muuten antaa Pihlalle suun vuoroa ollenkaan. Siinä sitten viisaina vaihtoivat viime päivien kuulumiset ja nauraa kätkättivät. Arvatkaapa kumpi enemmän!

Ukki kävi työreissulla Saksassa ja tuliaisia oli iso pussillinen. Ois kuulemma pitäny ostaa koko Saksa ja Ranskakin matkaseurana olleiden rouvien mukaan. Että visa vaan vinkumaan ukki!

Pihla sai hienon papukaijan ja puisen helistimen, jossa oli kuolan määrästä päätellen tosi hyvänmakuisia erivärisiä palloja. Ja saihan Pihla ensimmäisen palkintolusikankin. On kuulemma ensimmäinen palkinto siitä, että on olemassa!