Uusittu VDR-asennus

Digiboksi uusiksi

Jo tovi takaperin uusin hieman rautaa VDR:ään. Käytännössä siirryin noin 8 vuotta vanhasta 32 bittisestä ADM-raudasta tuoreeseen 64 bittiseen Intel-pohjaan. Siirtyminen uuteen rautaan ei softan kannata vaatinut ihmeitä. Hieman säätöä mutta muuten kaikki meni kivuttomasti. Käyttöjärjestelmä säilyi 32 bittisenä ja halu siirtyä 64 bittiseen oli suuri. Niinpä aloin miettimään, missä vaiheessa siirto tapahtuu.

Pari viikkoa takaperin Debian 6.0 “Squeeze” julkaistiin ja samalla päätös siirtyä Ubuntusta takaisin Debianiin vahvistui. Niinpä aion nyt dokumentoida tänne koko prosessin kohtalaisella tarkkuudella. Pyrin lisäksi ottamaan screenshotteja, mikäli ne ovat mahdollisia. Vaikka pohjalla on toimiva asennus ja asetustiedostot voisi kopioida sieltä suoraan aion tehdä puhtaan asennuksen, jotta mahdollisesti ohjeistusta seuraavat henkiöt päätyvät softan puolesta samankaltaiseen asennukseen.

Tavoitteet

Aiemmin tuli jo mainittua uudesta raudasta, joten tässä listana pohja, jota käytetään asennuksessa.

  • Emolevy: Gigabyte GA-H55-UD3H
  • Prosessori: Intel Core i3 540
  • Muisti: 4GB
  • Näytönohjain: Core i3 sisäinen
  • Virittimet: Technotrend 2300 DVB-C (Full Feature), Technotrend C1501 (Budget)
  • Kiintolevyt: 160GB (käyttöjärjestelmä) + 2 x 1.5 TB (media)
  • DVD-asema
  • BT-dongle
  • Phoenix kortinlukija
  • PS3-kaukosäädin

Tavoite:

  • Nykyinen toiminta VDR:ssä (vaimovarma digiboksi)
  • XBMC (tai vastaava) mediasofta
  • Mahdollisimman pieni virrankulutus (suspend-tilat)
  • Jotain muuta lisää?

Eli kaikenkaikkiaan aika peruspaketti olisi tarkoitus saada aikaiseksi.

Talo on meidän

Talo on meidän

Kuukauden verran ja vähän päällekin olemme tehneet talokauppaa. Ihan tosissaan. Sopiva kohde löydettiin tovi sitten ja sen jälkeen se olikin tiukkaa vääntöä itsensä kanssa. Pankkiasiat sujuivat siten, että oma pankki 130 km päästä vaihtuu lähemmäs. Tästä kirjoitinkin ohimennen jo aikasemmin.

Kovin homma koko prosessissa tähän mennessä on ollut itensä vakuuttaminen. Lähinnä sen suhteen, että tarjottu hinta oli oikea ja että päätökset perustuvat edes jollain tasolla järkeen. Tunnepuolen päätöshän tämä joka tapauksessa on. 

Viime torstaina saimme kuntoraportin talosta. Se oli todella raakaa luettavaa varsinkin kun itse en ollut oikeastaan ikinä enempää perehtynyt tuollaisten raporttien sisältöön. Kaiken lisäksi minä ehdin lukea sen 2,5 kertaa läpi ja Sussu luki 0,5 kertaa ennen kauppakirjojen allekirjoitusta. Se raakuus korostui aika lailla.

Itse raportin sisältö oli aikalailla sitä, mitä siltä odottikin. Paljon pikkujuttuja korjattavana, kylppäriremontti jota suunniteltiinkin ja muutama jatkotutkimuskehoitus. Nyt syyhyttää vain päästä itse remontin tekoon. Myyjät lupasivat siirtyä pois 31.3 mennessä joten viimeistään 1.4 alkaa armoton remppa.

Itse remontista sen verran, että suunnitelmat tällä hetkellä pitävät sisällä kylpyhuoneen ja saunan kokonaisvaltaisen remontin (pinnat, lattialämmitys, sähköt, seinän siirto, uudet viemärit), olohuoneen laajennoksen (yksi seinä nurin) sekä kaikkien lattiapintojen hiomisen ja käsittelyn. Ja tämä pitäisi tehdä kuukaudessa. Muun työn ohessa.

Että tällainen projekti tällä kertaa.

Sähköpostikulttuuri

Ajatuksia sähköpostikulttuurista

Nykyaikainen sähköpostikulttuuri on jotenkin vinksahtanutta. Viestejä lähetetään miettimättä sisältöä ja merkitystä tai vastaanottajia. Ja tuossa kulttuurissa sisällä olo levittää samaa rappeutumista ympärilleen. Halusi sitä tai ei. Viestin alhaalta löytyy syy, miksi en tykkää top postaamisesta.

Viestin loppuun vastaaminen

Itse aikanaan tutustuin sähköpostin käyttöön erilaisten netikettien ja sähköpostilistojen ohjeistusten kautta. Perustyylinä oli vastaaminen viestin loppuun, alaosaan. Niinpä itse käytin (ja edelleenkin osittain käytän) viestin alapuolelle vastaamista sähköpostissa. Tällöin viestiketjuun kesken kaiken mukaan tullut pystyy hyvin nopeasti lukemaan ketjun sisällön.

Omassa käytössä bottom posting muokkaantui ja kehittyi siten, että jokainen viesti luettiin ja vastauksen yhteydessä siitä lainattiin vain tarvittava. Eli koko viestiä ei lainattu, vain oleellinen osa siitä. Oletuksena kuitenkin on, että viestin lähettäjällä on oman viestin sisältö pääkohdilta tallessa ja muistissa. Kaiken lisäksi tämäntyyppisellä vastaamisella vastaus tulee suoraan “vastattavan” kohdan alapuolelle. Niinpä viesti on helpompi ja nopeampi selata läpi.

Nykyisellään olen pakotettu käyttämään top postingia, viestin yläpuolelle vastaamista. Tämä ei oikeasti ole mukavaa tai helppoa. Pahinta asiassa on se, että parhaimmillaan saamani viestit sisältävät kymmeniä viestejä aikaisemmasta viestiketjusta, jossa en ole ollut mukana. Sinänsä mukava tietää asiat, joista viesteissä ollaan käyty läpi, mutta minua ei oikeasti kiinnosta. Luen viestin, joka on viimeisin (ylin) enkä edes halua tietää mitä sen alapuolella on. Ja uskon, että suurin osa viestin lukijoista lukee sen samalla tavalla. Viimeisin ketjun viesti kiinnostaa.

Jos joka tapauksessa vain viimeisin viesti (ylin viesti) kiinnostaa ja loppu ketju on turhaa niin miksi se on siellä mukana? Nykyisessä tehostetussa työyhteisössä viestien lähettämistä tulisi miettiä enemmän kuin 10 sekuntia. Jos minä viitsin lähettää viestin eteenpäin niin minun pitäisi myös jaksaa miettiä sen sisältö. Valmiiksi mietitty ja jäsennelty sisältö on:

  • nopeampi lukea
  • helpompi sisäistää
  • helpompi hakea myöhemmässä vaiheessa
  • sisältää vain tarvittavan tiedon
  • jättää vähemmän varaa tulkinnalle

Viestiketjuun osallistujat

Joskus joku amerikkalainen tutkimus paljasti, että jaettu vastuu on vähemmän vastuuta kuin yhdelle annettu vastuu. Tutkimuksessa taidettiin nostaa esille vastuu rikoksen silminnäkijöiden suhteen. Jos silminnäkijä tiesi olevansa ainoa rikoksen todistaja niin todennäköisyys ilmoittaa poliisille oli suurempi kuin tapauksissa joissa hän tiesi että rikoksella oli useampia silminnäkijöitä. (Jos joku tietää tämän tutkimuksen niin linkkiä kehiin).

Minä uskon että sama pätee sähköpostien suhteen. Jos viesti joka vaatii reagointia menee useammalle vastaanottajalle, vasteaika kasvaa. Ja vasteaika kasvaa vielä enemmän, jos ketään ei edes viestin osallistujissa nosteta toisten yläpuolelle (vrt. kaikki To-kentässä tai yksi To-kentässä ja loput Cc-kentässä). Jos viestissä osoitetaan tehtävät selkeästi eri henkilöille niin vastuuhan jaetaan osa-alueisiin selkeästi. Mutta (lyhyen) kokemukseni pohjalta näin ei yleensä ole.

FYI

Ehkä yksi huonoiten käytetyistä termeistä, FYI. Mitä tuo loppujen lopuksi meinaa? Tässä sinulle tiedoksi. For Your Information. Kyseessä on siin informatiivinen viesti, joka ei (minun tulkinnan) perusteella vaadi jatkotoimenpiteitä.

Kyseessä on siin oikein käytettynä hyvä ja fiksu tapa informoida viestiin jollakin tapaa liittyviä henkilöitä ilman että heidän tarvitsee osallistua itse keskusteluun tai että heidän tulisi tehdä mitään viestiin liittyen. Toki nämä ovat sallittuja mutta viesti ei velvoita tai vaadi jatkotoimenpiteisiin. Omassa käytössä tämä on ollut hyvin vähäistä, koska en ole ollut sen tyyppisessä sähköpostiliikenteessä osallisena, jossa tälle olisi juurikaan käyttöä. Mielestäni itse kirjainlyhenne kuitenkin kuuluisi aihekenttään eikä viestin sekaan. Näin selkeästi voitaisiin nostaa esiin viestin aihe (informatiivisuus). Esimerkki:

Subject: Asiakkaan X ftp-tunnukset (FYI)

Yllä oleva kertoo hyvin, mistä on kyse. Eikä vaadi jatkotoimenpiteitä.

Linkkejä muualle

Muuta

Miksi minä en tykkää top postauksesta

Mysqldump pikaohje

Pikaohje mysqldumpin käyttöön

Mysqldumpin käyttö on jostain kumman syystä minulla aina hukkateillä, joten tekaistaan pikaohje sille.

Dumppi kannasta

mysqldump -u user -psalasana --host=mysql.palvelin.fi tietokanta > tietokanta.dump.sql

Dumppi kantaan

mysqldump -u user -psalasana --host=mysql.palvelin.fi tietokanta < tietokanta.dump.sql

Mobiili sitä ja mobiili tätä

Mobiilit selaimet mobiilissa webissä

Työpaikalla tuli puhetta mobiilisivustoista. Tämä jo sillä hetkellä herätti keskustelua aika paljon. Ja hyvä niin sillä jälkeen päin rupesin miettimään enemmänkin mobiilin webin ideaa ja olemusta. Mitä ihmettä mobiili web oikein on?

Joulun alla sain postissa paketin, jossa oli Andy Clarken Hardboiled Web Design kirja. Erittäin hyvä kirja voimakkain mielipitein web-suunnittelusta. Hyvin lyhyessä ajassa olen lukenut sen noin 1,9 kertaa läpi. Miksi kerron tämän mobiilia webiä käsittelevässä postauksessa johtuu kirjan perusajatuksesta. Ei tehdä kompromisseja selainten kykyjen suhteen vaan rakennetaan parhaalle mahdolliselle. Suunnitellaan kuitenkin vastuullisesti. No enemmän tästä voi lukea Clarken kirjasta.

Joka tapauksessa aloin miettimään mobiilia webiä ja mobiileja selaimia samalla tavalla. Jos yhtälöstä unohdetaan mobiili kokonaan, koska web on kaikille sama. Ei ole olemassa (minun mielestä) eri maailmassa olevaa webiä kannettaville päätelaitteille ja toista pöytäkoneille. Miksi sitten pitäis ajatella niin?

Moni sivu tarjoaa mobiilia käyttöliittymää, lite-versiota ja kännykkäteemaa sivustolle. Varalla on jossakin kohti linkki “Siirry täydelle sivulle”. Tiedän, että jossakin vaiheessa tulen uudelleenharkitsemaan ajatuksiani mutta minun mielestäni tässä on jotain pielessä. 

Jotenkin oletuksena mobiiliteema, -sivu tai -rakenne on aina vähäisempi kokemus verrattuna koko sivustoon. Tätä vielä alleviivataan antamalla mahdollisuus päästä näkemään koko sivusto. Tietyllä tapaa jää valheellinen kuva siitä, että mobiilisivuilla ei ole kaikkea minulle tarpeellista esillä. 

Entä jo asia ajateltaisiinkin tuolla Clarken vinkkaamalla Harboiled tavalla. Nykyaikaiset älypuhelimet ja internetpäätteet sisältävät kohtalaisen hyvän tuen css media queryille. Koska alun perin ajattelin unohtaa koko mobiili-idean niin voitaisiin ajatella, että tällaiset selaimet ovat ominaisuuksiltaan toisenlaisia kuin “isoveljet ja -siskot” pöytäkoneissa.

Tässä päästään ajatteluun, jossa sisältö on kuningas. Tai joku muu ruhtinaallinen. Sisältö on se, millä oikeasti on merkitystä. Loppu on kuorrutetta. Kuka tosissaan voi väittää, että sisällön kannalta vaakasuorassa ylhäällä oleva suckerfish-valikko on tärkeä? Tai että kuvien heittovarjot ja kulmapyöristykset vaikuttavat sisällön laatuun. En väitä etteikö näillä asioilla voi olla merkitystä. Nykyisellään vain web-trendit määrittelevät aika vahvasti syntyvän visuaalisen suunnan. Halusi siitä ajatella mitä tahansa. Ja minä ajattelen, koska minähän en osaa tehdä yhtään mitään visua.

Joka tapauksessa ja kiertotien jälkeen sisällön ei tarvitse muuttua kun se esitetään pienemmällä ruudulla. Tärkeämmäksi mielestäni nousee tapa, jolla se esitetään. Kun siirryttiin taulutaitosta diveihin ja tyylit siirrettiin erillisiin tiedostoihin ei muoto ole enää rajoittamassa sisällön esitystapaa. Elementtejä voidaan skaalata ja liikutella suhteessa ja ilman. Ja html5:n myötä elementtien sijainnillakaan ei pitäisi olla vaikutusta sivun informaatioarvoon (akronyyminä vaikka SEO).

Oikestaan kyse on loppupeleissä vastuullisesta suunnittelusta. Sivujen rakenne (html) pitää pyrkiä rakentamaan mahdollisimman kevyeksi ja hierarkisesti matalaksi. Tällöin saavutetaan ulkoasun suhteen mahdollisimman joustava rakenne. Tätä rakennetta pystytään sitten media queryjen avulla muokkailemaan halutunlaiseksi ja muotoilemaan elementtejä käytössä olevan selaimen ominaisuuksien mukaan. Mielestäni erittäin hyvä esimerkki tästä on Simon Collisonin sivusto. Sivusto toimii ihan yhtä hyvin iPhonella kuin normaalilla selaimella. Ja asettelu muuttuu selaimen ominaisuuksien mukaan.

Summa summarum koko asiasta. Miksi pitää puhua mobiiliwebistä ja mobiiliselaimista? Ei ole mobiilia webiä tai kiinteää webiä. Ei ole olemassa mobiilia selainta tai kiinteää selainta. Web on kaikille sama (tai ainakin pitäsi olla) ja selaimilla on vain eri ominaisuudet ja rajoitukset. Miksi karsinoida käyttäjiä ja tarjota “rajoitettua” ja “täyttä” näkymää kun voitaisiin suoraan hyväksyä selainten rajoitukset ja suunnitella vastuullisesti niille. Toki se tarkoittaa suunnittelun kannalta lisää työtä mutta hei, sitä se joka tapauksessa on. En minä ole tällä alalla sen takia, että voisin tarjota “universaalia” iPhone-teemaa geneerisellä grafiikalla. Enkä minä oleta, että minun työ olisi jotenkin helppoa. Minä olen tällä alalla siksi, koska täällä riittää haasteita.

P.S. Lisättäköön vielä, että en missään määrin väitä että media queryt olisi ainoa tapa rakentaa monipuolisesti eri päätelaitteille sopivia sivuja. Kyseessä on vain yksi lähestymistapa. Tässä toinen.

© Tommi Pääkkö